 | SUOMEN MENSA RY |
| SUOMEN MENSA RY |
Puh 050-525 2464
Sähköposti toimisto at mensa.fi
19.11.2009 klo 14:40
Suomen Mensa ry on 14.11.2009 Hämeenlinnassa pidetyssä syyskokouksessaan palkinnut yhdistyksen vuosittaisella tunnustuspalkinnolla, Mensa-palkinnolla, toimittajat Taneli Heikka ja Katja Boxberg.
Mensa-palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, jonka Suomen Mensa ry katsoo merkittävästi edistäneen niitä asioita, joiden puolesta Mensa toimii. Näitä asioita ovat mm. lahjakkuuden ja älykkyyden tunnistaminen ja niiden käyttö.
Taneli Heikka ja Katja Boxberg ovat kirjassaan ’Lumedemokratia’ esittäneet terävää, raikasta ja kuvia kumartamatonta yhteiskuntakritiikkiä suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Kirjoittajat eivät ole kritiikissään olleet minkään aatesuunnan puolella, vaan ovat tarkastelleet suomalaisen yhteiskunnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteita puolueettomasti. Kirjoittajien kritiikki ei ole vain arvostelua, vaan se on rakentavaa ja siinä esitetään monia toteuttamiskelpoisia parannusehdotuksia. Kirja on kuin raikas tuulahdus, joka tuulettaa ummehtunutta ilmapiiriä.
Suomen Mensa ry katsoo Heikan ja Boxbergin käyttäneen älykkyyttään ’Lumedemokratiassa’ yhteiskunnallisten epäkohtien, niiden syiden ja seurausten analysointiin. Mensa järjestönä ei ota kantaa poliittisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin. Tässä tapauksessa haluamme tunnustaa rohkean ja poikkeuksellisen lähestymistavan asiaan, joka edesauttaa yhtä Mensan perusajatusta: älykkyyden käyttöä ihmisyyden hyväksi.
Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Suomen Mensa ry on riippumaton aatteellinen yhdistys ja kuuluu kansainväliseen Mensaan. Kansallisia järjestöjä on maailmalla 46 maassa. Mensalaisia on koko maailmassa yhteensä noin 100 000 ja Suomessa noin 2 300 henkilöä.
Lisätietoja:
Suomen Mensa ry
puheenjohtaja Lasse Henritius
puh: 040-549 3588, lasse.henritius@mensa.fi
17.07.2009 klo 10:20
Suomen Mensa Ry on suunnitellut ja toteuttanut Ihmiskalenteri 2010 -seinäkalenterin. Kalenterissa esiintyvät mallit ovat Mensan jäseniä Suomesta. Kalenteri on A3-kokoinen tyylikäs ja laadukas kokonaisuus. Lisätiedot kalenterista, kuvia ja tilausohjeet löytyvät netistä osoitteesta http://www.mensa.fi/kalenteri.
02.11.2008 klo 17:28
Lehdistötiedote 2.11.2008
Mensa-palkinto Vesa Nissiselle
Älyllinen stimulointi johtamisen voimavarana
Suomen Mensa on 1.11.2008 Lahdessa pidetyssä syyskokouksessaan palkinnut Vesa Nissisen vuosittain jaettavalla Mensa-palkinnolla. Everstiluutnantti, kasvatustieteen tohtori Nissinen sai palkinnon ansioistaan johtajuuden ja esimiestyön kehittäjänä.
*Luottamusta, innostusta, arvostusta ja oppimista*
Älykkäiden järjestö Mensa palkitsee vuosittain yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan edistänyt älykkyyden tunnistamista, tutkimusta tai kehittämistä.
Vesa Nissinen tunnetaan syväjohtajuuden kehittäjänä. Nissisen elämäntyön perusteina ovat luottamuksen, innostuksen, arvostuksen ja oppimisen arvot. Niin nykyisissä tehtävissään Maanpuolustuskorkeakoulun Koulutustaidon laitoksen johtajana kuin lukuisissa muissakin yhteisöissä Nissinen on edistänyt näiden arvojen toteutumista sekä korostanut jatkuvan oppimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä organisaation toiminnalle.
Helsinkiläinen Nissinen toimii virkatyönsä ohella myös hallituksen puheenjohtajana ja päävalmentajana Deep Lead Oy:ssä sekä Lapin Yliopiston johtamisen ja esimiesvalmennuksen dosenttina.
*Älyllisestä stimuloinnista hyötyy koko organisaatio*
Suomen Mensa tahtoo palkita Nissisen pitkäaikaisesta työstään, koska Nissinen on onnistunut nostamaan ihmisten yksilöllisen kohtaamisen yhdeksi tärkeäksi osaksi esimiestyötä. Lähes jokainen aikuinen on jollakin elämänsä osa-alueella tekemisissä johtajien ja esimiesten kanssa. Inhimillisyyden tuominen osaksi onnistunutta esimiestyötä tukee erinomaisesti yhtä Mensan päätavoitetta: älykkyyden kehittämistä ihmisyyden hyväksi.
– Olen työssäni tavannut kymmenittäin johtamiseen liittyviä -ismejä. Poikkeuksellisesti juuri Nissisen mallissa ihminen joutuu syvällisesti tarkastelemaan omaa itseään, tunnustamaan omat virheensä ja sitä kautta pyrkimään kehittymään ei ainoastaan johtajana vaan myös ihmisenä, toteaa Suomen Mensan puheenjohtaja Lasse Henritius
– Parasta on, kun ihminen oppii oppimista. Tähän voivat antaa esimerkkinsä niin johtaja, työyhteisön esimies, perheenisä ja -äiti kuin luokanopettajakin – oikeastaan kuka tahansa vain muistamalla, että toinen ihminen on erilainen, hänen näkemyksensä ovat tärkeitä ja että potentiaalia on paljon jokaisessa meistä. Ihmisten välisestä avoimesta vuorovaikutuksesta seuraa todellinen oppiminen, jatkaa Henritius.
*Johtajan tehtävä on kaivaa voimavarat esiin*
Vesa Nissinen korostaa työssään koko työyhteisön yhteistä vastuuta. Esimies ei ole yli-ihminen, eikä pysty yksin luomaan rakentavaa vuorovaikutusta. Jokaisen on oivallettava oma vastuunsa vuorovaikutuksesta ja sen tuottamista vaikutuksista omassa lähiympäristössään. Yhteisö on vahvimmillaan silloin, kun sen jokaisella jäsenellä on oma tärkeä roolinsa siinä. Johtajuuden ensisijainen tavoite on saada voimavarat käyttöön jokaisesta yksilöstä.
– Syväjohtaminen on selkeä, mutta äärimmäisen vaativa näkökulma ihmisenä olemiseen ja toimimiseen. Sitä ei voi soveltaa ”puolivaloilla” tai muun ohella, sanoo Vesa Nissinen. Syväjohtaminen toimii vain silloin, kun siihen uskaltaa heittäytyä täydellisesti – ja se ei ole helppoa.
– Deep Lead perustettiin aikanaan mahdollistamaan tärkeimmän tavoitteemme toteuttaminen, eli suomalaisen yhteiskunnan menestyksen varmistaminen kehittämällä valmiuksia tavoitteelliseen vuorovaikutukseen. Mensa-palkinto on mielestäni osoitus siitä, että laajan valmentajakuntamme työ, sen laatu ja tarkoitus on ymmärretty oikein. Syväjohtamisen soveltaminen myös puolustusvoimien johtajakoulutuksessa antaa osaltaan suomalaiselle nuorisolle mahdollisuuden vapautua menneisyyden myyteistä, jatkaa Nissinen.
– Oppiminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus ovat koko elämän mittakaavassa työn, perheen ja onnellisuuden polttopisteessä.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Suomen Mensa ry
08.05.2008 klo 2:33
Lehdistötiedote 8.5.2008
Suomen Mensalle valittiin uusi puheenjohtaja
Suomen Mensan vuosittaisessa kevätkokouksessa käytiin tänä vuonna puheenjohtajavaali, jossa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Lasse Henritius.
Muutaman vuoden ajan Suomen Mensassa on ollut teemana ”Yhdessä tekemisen Mensa”, mikä on näkynyt eri puolilla maata järjestettyjen jäsentapahtumien lisääntymisenä, yhdistyksen kokousten osallistujamäärien kasvuna sekä jäsenten aktiivisena verkostoitumisena. Vuonna 2006 Suomen Mensa täytti 40 vuotta ja juhlavuoden aikana järjestettiin pääkaupunkiseudulla mm. mensalaisten töitä esitellyt taidenäyttely sekä älykkyyttä käsitteleviä luentoja.
- Oman puheenjohtajakauteni aikana haluaisin tuoda Mensaa aktiivisesti mukaan älykkyyteen liittyviin keskusteluihin sekä nostaa esiin erityisesti lasten ja nuorten älykkyyden tunnistamiseen ja potentiaalin hyödyntämiseen liittyviä haasteita, visioi Henritius.
- Koska meillä mensalaisilla on vain yksi varmasti tiedetty yhteinen ominaisuus, älykkyys, löytyy joukostamme useiden eri alojen osaajia sekä älykkyyttään hyvin erilaisin tavoin hyödyntäviä henkilöitä. Toivoisinkin eri aloja edustavien yhteisöjen, instituutioiden, oppilaitosten ja yliopistojen ottavan meihin aiempaa aktiivisemmin yhteyttä, jotta voisimme etsiä yhteistyömalleja, Henritius jatkaa.
Lisätietoja:
Lasse Henritius, Suomen Mensan puheenjohtaja, puh: 040 549 3588, lasse.henritius@mensa.fi.
Kuvamateriaalipyynnöt sekä Mensan lehdistömateriaalit:
Suomen Mensan tiedottaja, tiedottaja@mensa.fi.
Lasse Henritius lyhyesti
Lasse Henritius on 41-vuotias vantaalainen, joka viettää vapaa-aikansa vaimonsa sekä kahden lapsensa kanssa harrastaen mökkeilyä ja kalastusta. Koulutukseltaan Lasse Henritius on MBA ja tällä hetkellä hän työskentelee Baronassa. Ennen erikoistumistaan henkilöstöjohtamiseen hän on ehtinyt kerätä työkokemusta mm. sosiaali-, ravintola-, turvallisuus- ja logistiikka-alalta.
Suomen Mensa lyhyesti
Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Suomen Mensa on perustettu vuonna 1966. Tänä päivänä jäseniä on noin 2250, joista miehiä on n. 70 % ja naisia 30 %. Viime vuosina Suomen Mensan jäsenmäärä on kasvanut jatkuvasti aktiivisen testaamisen tuloksena ja tänä päivänä Suomen Mensa on maailman suurin, kun yhdistyksen jäsenmäärä suhteutetaan maan asukasmäärään. Mensalla on Suomessa 16 paikallisosastoa ja vuosittain järjestetään yli 400 jäsentapahtumaa eri puolilla maata. Suomessa Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa Mensan järjestämässä yleistä älykkyyttä mittaavassa testissä paremman tuloksen kuin 98 % väestöstä.
23.11.2007 klo 9:39
Kansainvälinen älykkäiden yhdistys Mensa perustettiin vuonna 1946 ja sen valtakunnallinen jäsenjärjestö Suomen Mensa ry. 20 vuotta tämän jälkeen, vuonna 1966. 40-vuotisjuhlavuotena ja 2000:nnen jäsenen kunniaksi Suomen Mensa järjesti jäsenilleen pienoisnovellien kirjoituskilpailun. Tähän kokoelmaan on valittu palkitut sekä edustava otos jäsenkunnan lähes 200 kilpailutyön joukosta.
Raapale-piennovellit ovat lyhyydestään huolimatta tarinoita, joista löytyy alku ja loppu sekä ajatusta aivan yhtä paljon kuin missä tahansa täysimittaisessa novellissa. Tarkoin säännelty pituus pakottaa tiiviiseen ilmaisuun, jota usein ryydittää hurtti huumori sekä yllättävä loppuratkaisu.
Tilausohjeet löytyvät osoitteesta http://www.tietotila.com/antologia/
11.11.2007 klo 7:21
Vuoden 2007 Mensa-palkinto Johan Venniselle
Lue myös juttu Johan Vennisestä Mensalainen-lehdessä tästä: http://www.mensa.fi/files/venninen.pdf ! Mensalainen on Suomen Mensa ry:n jäsenille kuusi kertaa vuodessa jaettava lehti.
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 10.11.2007 klo 20:00
Yksinäinen, sokea vanhus rakentaa puutarhan korkealle kalliolle, räjäyttää kallioon perunakellarille paikan tai soutaa merellä tietäen täsmälleen, mihin on menossa. Mahdotontako? Ei Johan Venniselle, joka näkee elämänsä vastoinkäymiset haasteina ja mahdollisuuksina.
Suomen Mensa ry pyrkii vuosittain palkitsemaan huomionosoituksella yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt Mensan tärkeinä pitämiä asioita. Vuoden 2007 palkinnon saa Johan Venninen, joka on pystynyt älykkyyttään käyttäen tekemään elämästään itsensä näköistä monista vastoinkäymisistä huolimatta.
Johan Venninen syntyi vuonna 1909 köyhään perheeseen, eikä hänellä ollut mahdollisuutta käydä kouluja. Tapaturmat veivät näönkin lopullisesti 1950-luvun taitteessa. Tästä huolimatta Venninen kouluttautui hierojaksi ja on elänyt täyttä elämää työnsä ja harrastustensa parissa.
Itsensä näköisen elämän rakentaminen on vaatinut Venniseltä poikkeuksellista kekseliäisyyttä ja ongelmien ratkaisukykyä. Kun myyrät haittasivat kasvimaan pitoa, niin hän päätti rakentaa kasvimaan korkean kallion laelle. Mullan kantaminen ylös kalliolle oli kuitenkin vanhukselle työläs tehtävä, joten hän päätti suunnitella ja rakentaa sitä varten vinssin. Perunakellaria varten Venninen räjäytti kallioon tilan, josta tulikin lopulta monen huoneen varasto. Erään räjäytyksen jälkeen selvisi, että hän oli puhkaissut vesisuonen. No, Venninen päätti rakentaa paikalle kaivon. Merellä suunnistamiseen Venninen käyttää apunaan mm. radiolähettimien signaalien katvealueita. Kotirannan läheisyyden ja suunnan hän tietää kahden omatekoisen äänilähteen avulla.
Johan Venninen on erinomainen esimerkki siitä, miten älykkyyttä voi käyttää hyvän, itsensä näköisen elämänsä rakentamiseen ja vastoinkäymisten voittamiseen.
Lisätietoja:
YLEn dokumentit: http://yle.fi/dokumenttiuusinnat (Johan on Venninen, Vesille Vennisen mieli)
http://www.mensa.fi/
Suomen Mensa ry:n puheenjohtaja Kari Heikkilä: puh: 040 8722821, email: kari.heikkila@mensa.fi
20.11.2006 klo 16:48
Vuoden 2006 Mensa-palkinto kuopiolaisille poliiseille
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 18.11.2006 klo 20
Suomen Mensa pyrkii vuosittain palkitsemaan huomionosoituksella yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt niitä asioita, joiden puolesta Mensa toimii. Vuoden 2006 palkinnon saavat vanhempi konstaapeli Marko Kilpi ja ylikonstaapeli Eero Wetzell Kuopion poliisista.
Kilpi ja Wetzell ovat omien toimiensa ohessa suunnitelleet ja tuottaneet kaksi sanomallisesti merkittävää TV-filmiä: Viimeinen kaahaus ja Piispaa kyydissä.
Erityisen merkittävä ansio on elokuvalla Viimeinen kaahaus. Sen alkusysäyksenä oli 24.8.2002 Kuopion Väinölänniemellä tapahtunut, kuolemaan johtanut auto-onnettomuus. Elokuva puuttuu vakavaan, pohdiskelevaan sävyyn nuorten ajajien järjettömiin ylinopeuksilla ajamisiin. Kaahaukseen liittyvät arvot tulevat jostain, ne periytyvät jätkäporukoissa edelleen ja säilyvät joillain kuljettajilla pitkälle keski-ikään. Kyseessä on kansantaudinomainen ongelma. Joka vuosi noin 100 ihmistä kuolee järjettömän ylinopeuden seurauksena. Vaikeasti vammautuvia on vuosittain satoja.
Kilven ja Wetzellin dokumentti toimii tehokkaasti Suomen Mensan korkealla pitämien arvojen puolesta. Se taistelee järjettömyyttä vastaan ja korostaa yksilön oman ajattelun ja vastuun merkitystä.
Ohjelma Piispaa kyydissä laittaa piispa Wille Riekkisen kohtaamaan arjen pahuuden Kuopion yössä. Ohjelma on pohdiskelevampi ja etsivämpi kuin Viimeinen kaahaus.
Kumpikin näistä ohjelmista osoittaa hyvää älyn käyttöä ja ajattelua, tavallisten ihmisten parissa, arjen keskellä. Viimeinen kaahaus on selkeä vastaus ongelmaan: Mitä tehdä kun nuori ihminen kuolee järjettömässä onnettomuudessa? Kynttilät ja kukat eivät riitä. Pitää löytää keinoja estää mahdollisimman monta vastaavaa onnettomuutta tulevaisuudessa. Siihen tehty ohjelma on sinänsä puhutteleva, tehokas väline. Piispaa kyydissä taas osoittaa, että hyvän ja pahan pohtiminen ei kuulu pelkästään yliopiston tutkijakammioihin tai filosofien norsunluutorneihin vaan arkeen – sinne missä hyvää ja pahaa tapahtuu.
Palkitut eivät ole tyytyneet vain ajelehtimaan tapahtumien mukana ja tarkkailijana. He ovat käyttäneet älyään etsiäkseen vaikeaan ongelmaan ratkaisun ja pohtimalla syvällisesti ihmiselon kannalta tärkeitä arvoja.
Lisätietoja:
http://www.kuopionpoliisi.fi, http://www.mensa.fi/ sekä:
Puheenjohtaja Kari Heikkilä: puh: 040 772 5822, email: kari.heikkila@mensa.fi
Tiedottaja Frank Ryhänen, puh: 050 936 0476, email: tiedottaja@mensa.fi.
13.12.2005 klo 12:08
Suomen Mensa pyrkii vuosittain palkitsemaan huomionosoituksella yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt niitä asioita, joiden puolesta Mensa toimii. Vuoden 2005 palkinnon sai »Alivaltiosihteeri».
Palkintovalinnallaan Suomen Mensa pyrkii nyt kannustamaan suomalaisia oivaltavaan kielenkäyttöön. »Alivaltiosihteeri» on jo vuodesta 1990 jatkuneen julkisen viranhoitonsa aikana käyttänyt hyvää suomen kieltä. Lisäksi se on tapahtunut älykkäästi ja monitasoisella huumorilla, joka on jättänyt tilaa kuuntelijan tai lukijan omillekin oivalluksille. Radio-ohjelman lisäksi Alivaltiosihteerin tekijät Simo Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka ovat koonneet sketsejään kirjoihin, joita on julkaistu yksitoista.
Mensa itse on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä.
Sana mensa on latinaa ja tarkoittaa pöytää, toisaalta sana mens tarkoittaa mieltä. Järjestön nimi kuvastaa Mensaa pyöreänä pöytänä, jonka ääressä jokainen mensalainen on tasa-arvoinen riippumatta ulkoisista ominaisuuksistaan, kuten rodusta, uskonnosta, sukupuolesta, iästä, koulutuksesta, asemasta tai varallisuudesta.
Lisätietoja
Suomen Mensa Ry:n Puheenjohtaja Kari Heikkilä
kari.heikkila@mensa.fi
040-7725 822
07.11.2004 klo 21:35
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 6.11.2004 klo 19
Suomen Mensa pyrkii vuosittain palkitsemaan huomionosoituksella yhteiskunnallisesti ansioituneen henkilön, ryhmän tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt niitä asioita, joiden puolesta Mensa toimii. Vuoden 2004 palkinnon sai Erilaisten oppijoiden liitto.
Erilaisten oppijoiden liitto on suomalaisten lukijärjestöjen kattojärjestö Se on kymmenen vuoden ajan pyrkinyt saada koulumaailman ja yhteiskunnan huomaamaan ns. harmaan oppimisvaikeuden ryhmän, jolla ei ole erityisoppilaan statusta koulumaailmassa. Tuon ryhmän oppimisen pulmien tulisi hoitua tavallisessa luokkatilanteessa.
Oppimisvaikeuksissa ei ole kyse vammasta tai häiriöstä, vaan erilaisesta tavasta oppia, prosessoida tietoa ja hahmottaa asioita. Väestöstä noin 20–25 prosenttia kärsii jonkinasteisista oppimisvaikeuksista.
Mensa-palkinto luovutettiin Suomen Mensan vuosikokouksen yhteydessä Hämeenlinnassa 6. marraskuuta ja sen otti vastaan Erilaisten oppijoiden liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Airi Valkama, joka on ollut alusta asti mukana perustamassa koko lukijärjestötoimintaa Suomeen.
"Lahjakkuutta on monenlaista, koulussa erilaisuus ja kaikki erilaiset lahjakkuuden alueet tulisi huomioida ja ottaa käyttöön voimavaraksi. Tulisi varmistaa se, että kukin voi käydä koulunsa vaurioitta ja saamatta leimaa jo pienenä lapsena," kertoo pitkän uran Yleisradion aikuisopetus- ja dokumenttitoimituksessa tehnyt Valkama.
Erilaisten oppijoiden liitto on ollut tiiviisti mukana muun muassa Lukibussi-kampanjassa, joka on tarjonnut tietoa oppimisvaikeuksista. Bussit ovat kiertäneet vajaan kahden vuoden aikana kaikki Manner-Suomen maakunnat ja keränneet 34 000 vierailijaa. Lukibussien ajatus jatkuu ensi vuonna Lukineuvola-hankkeena. Tarkoituksena on perustaa lukiasiamies, jolta saisi oppimisvaikeuksista kaiken tiedon ja ohjauksen yhdestä pisteestä.
Erilaisten oppijoiden liitto perustettiin vuonna 1994 ja se rekisteröitiin vuonna 2001. Alajaostoja yhdistyksellä on 11 ja perusteilla on muutamia uusiakin. Suomen Erilaisten oppijoiden liitto on ollut vuodesta 2002 jäsenenä eurooppalaisessa lukijärjestössä EDA:ssa (European Dyslexia Association). EDA on perustettu vuonna 1987 ja siihen kuuluu 42 jäsenjärjestöä 27 maasta.
Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Suomen Mensa ry. on riippumaton aatteellinen yhdistys ja kuuluu kansainväliseen Mensaan. Kansallisia järjestöjä on maailmalla yli 40 maassa ja jäseniä on noin sadassa. Mensalaisia on koko maailmassa yhteensä noin 100 000 ja Suomessa noin 1 800 henkilöä.
Lisätietoja:
http://www.mensa.fi • http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi
30.09.2004 klo 12:38
Lehdistötiedote 13.8.2004
Arvokas älykkyys
On harvinaista, että Suomessa käydään laajaa keskustelua älykkyydestä. Suomen Mensa on kuitenkin huolestunut siitä, että nyt käydystä keskustelusta, joka alkoi HS:n Kuukausiliitteestä 8.8., saattaa saada vääristyneen kuvan älykkyydestä ja sen testaamisesta.
Mensa on edustettuna neljässäkymmenessä maassa (lisätietoa: http://www.mensa.org). Noin sadantuhannen jäsenen joukossa on hyvin laaja kirjo maailman asukkaita. Mensan ainoa jäsenkriteeri onkin luotettavassa älykkyystestissä saavutettu testitulos, joka on yhtä hyvä tai parempi kuin 98 %:lla väestöstä.
Emme katso uskontoon, ihonväriin, sukupuoleen, ikään, yhteiskunnalliseen asemaan, varallisuuteen tai muuhun vastaavaan. Kaikki toivotetaan tervetulleiksi, ja maailmanlaajuisen järjestön sisällä kaikki ovat saman pöydän ympärillä tasa-arvoisia (lat. Mensa – pöytä).
Älykkyyden mittaaminen ei ole ongelmatonta. Älykkyystestejä on monenlaisia ja niiden luotettavuus rakentuu mm. testistä itsestään, testin luotettavasta standardoinnista, testitilaisuuteen liittyvistä järjestelyistä sekä testin pätevästä tulkinnasta. Suomen Mensa käyttää kulttuurista riippumatonta kuviopäättelytestiä, joka soveltuu luotettavasti 16 vuotta täyttäneiden testaukseen. Tulos osoittaa ns. yleisen älykkyyden määrän, joka on suhteellisen riippumaton kasvatuksesta tai koulutuksesta niissä yhteiskunnissa, joiden käyttöön testi on kehitetty. Mensan testit järjestetään standardoidulla tavalla ja ne ovat aina valtuutetun psykologin valvonnassa.
Mensa pitää älykkyyttä suurena voimavarana sekä yksilöille että kansakunnille. Älykkäät lapset ja nuoret tarvitsevat kuitenkin kannustusta ja apua, jotta pystyisivät käyttämään lahjansa itsensä ja yhteiskunnan hyväksi. Korkea ÄO voi olla myös taakka, koska koulu ja yhteiskunta eivät aina tarjoa tukea erityislahjakkaille.
Älykkyysosamäärä on vain yksi menestyksen ainesosa. Kasvatus, koulutus, ympäristö, muut lahjat, kiinnostuksen kohteet, motivoituneisuus ja valmius tehdä työtä tavoitteidensa toteuttamiseksi vaikuttavat yhdessä siihen, miten yksilön elämä kehittyy.
Mensan perustehtävä on älykkyyden tunnistaminen, sen käytön edistäminen, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Tietoa Mensasta ja testeistämme löytyy verkkosivuiltamme osoitteessa http://www.mensa.fi.
Suomen Mensa ry.
Viimeksi päivitetty 19.11.2009.
