Vierailijakirjoitus: Marja-Leena Haavisto Älykkyyden mittaaminen on aiheena vaativa, sillä pään sisäisiä ajatustoimintoja ei voida suoraan mitata, vaan ihmisen älykkyyden tavoittamiseen tarvitaan riittävän luotettavia epäsuoria menetelmiä. Jokainen älykkyystesti onkin rajattu näyte […]

Yksilöiden toimiminen ryhmässä on kiinnostanut tutkijoita pitkään. Woolley ym. julkaisivat vuonna 2010 yllättävän tutkimuksen, jonka mukaan ryhmän tehtävistä suoriutuminen ei korreloi ryhmän jäsenten älykkyyden kanssa, vaan on olemassa erillinen ryhmä-älykkyys.

Vierailijakirjoitus: Saara Seppäläinen Esittelen tekstissä ”KYLLÄHÄN NE PÄRJÄÄ.” – Erityisopettajien näkökulmia lahjakkaiden oppilaiden tukemisesta suomalaisissa peruskouluissa otsikoidun pro graduni tuloksia ja pohdintoja lahjakkaiden erityisopetuksesta. Tutkielman voi halutessaan ladata täältä. Halusin

Vierailijakirjoitus: Jonathan Rasmus Yliopistouudistus on tänä vuonna ollut reilusti esillä medioissa ja alkukesästä keskustelu pyöri valintakriteereiden ympärillä. Pääsykoe ja ylioppilastutkinto ovat tällä hetkellä yleisimmät valintakriteerit ja keskustelu keskittyi näiden kahden

Älykkyyden kehittymisestä on olemassa kaksi yleistä uskomusta: ensimmäisessä uskomuksessa älykkyys nähdään kehittyvänä ja muokkautuvana ominaisuutena, kun taas toiset uskovat älykkyyden olevan pysyvä ominaisuus, johon ei voi suuresti vaikuttaa. Riitta Rautiainen,